torstai 5. maaliskuuta 2020

Talvilomalla

Nyt on mennyt viikko , etten ole kirjoittanut tänne.
Sunnuntaina lähdimme Sirniöön. Siellä oli paljon lunta , ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mihin olen tottunut. Siellä on aina ollut talvelle niin paljon lunta , että siihen meinaa hautautua. 
Kun menimme sunnuntaina sinne perille, niin tein heti takkaan tulen. Lämmitys oli kyllä jo siellä, missä nukuimme, mutta talossa oli varmaan nolla astetta lämmintä.  Välillä mietin , että onko tämä pakko olla tällaista, että pitää aina mennä epämukavuusalueelle. 

Maanantaina  menimme Posiolle Kirintövaaralle laskettelemaan. Koira , Milou, piti jättää sinne taloon. Se oli kyllä vähän hädissään. Oulussa se kyllä jää yksin ilman paniikkia , kun vain sanoo , että odota. Sää oli tosi hyvä , siis täydellinen , kun aurinko paistoi. Otin kuvia. Yleensä hiihtolomalla on sellainen tuiskukeli ja sellainen tulikin jo torstaina. Kolme päivää oli ihan uskomatottoman hyvä sää.
Laskeminen sujui maanantaina ihan hyvin. Kävimme sitten vielä kaupassa. Kun takaisin, Milou ei ollut mitenkään suutuksissa, vaan ihan pirteä koira se oli.

Tiistaina lähdimme Iso-Syötteelle. Siellä oli paljon laskijoita. Mulla ei ollut kroppa vielä toipunut edellisen päivän laskettelusta, niin se reissu meni vähän sillee, ettei pystynyt täysillä laskemaan.  Sitten mulle ja Riinalle sattui pieni hassu juttu. Menimme kaikki ensin ykköshisseiltä kakkoshisseille ja sitten nousimme hissillä ylös. Siellä oli aivan upea maisema ja usein näkee netissä kuvia siitä kohtaa Syötteellä. Sitten minä ja Riina lähdimme alas erästä mustaa rinnettä alas. Laskemisesta ei tullut kertakaikkiaan mitään, kun se rinne oli niin kuoppainen. Riina meni edellä ja kaatui pari kertaa.  Minä kaaduin myös. Siellä oli myös muutama muukin laskija ja muutamat heistä meni nurin. Jotakin nuorisoa ne olivat. Ajattelin, että näinkö vähän osaan laskea kuitenkin. Menin siitä metsäreitille, jota pääsi viereiselle rinteelle. Se oli punainen rinne ja laskin sen sitten alas. Riina meni myös sille toiselle rinteelle alempaa. Katsoin sitten myöhemmin rinnekarttoja ja se rinne, jota laskimme oli Kumpareikko.  Siinähän se sitten selvisi, miksi se rinne oli niin vaikea. Menimme sitten takarinteiden hissillä ylös ja laskimme kaikki helpompaa rinnettä alas. Aika loppui , koska meillä oli vain kolmen tunnin lippu.  Koira oli taas odottamassa kotona.


Keskiviikkona oli vielä hyvä ilma ja lähdimme Riinan kanssa taas Kirintövaaralle laskettelemaan. Siellä oli kyllä hyvä laskea. Mulla oli kyllä koko ajan toinen jalka vähän kipeä, mutta tänään se ei ole enää ollut kipeä. Oli kiva laskea siinäkin mielessä, että ei tarvinnut miettiä , että mitenkä se koira pärjää.

Joka ilta poltettiin takassa halkoja. Ostin Posiolta halkoja. Kiva polttaa sellaisia hyviä koivuhalkoja, joita on nykyään ihan ruokakaupoissa saatavilla. 

Loma oli kyllä kiva. 

Uutisissa puhuttiin koko ajan koronaviruksesta. Se tunttui aika kaukaiselta, mutta koko maailma on mennyt sekaisin sen viruksen takia. Tällä hetkellä siihen on kuollut 3356 henkilöä. Saa nyt sitten nähdä , onko sitä sitten vuosien kuluttua esim. lukemassa tästä blogista , montako on milloinkin kuollut.






KUVA 1. Kirintövaara, Posio




KUVA 2. Iso-syöte.Pudasjärvi


KUVA 3. Iso-syöte



KUVA 4. Livo. Posio




                                                 KUVA 5.  Kirintövaara.Posio ( Kiririnteet )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti