torstai 9. huhtikuuta 2015

Dear Deary

Tänään on parempi päivä kuin eilen . Lompakkokin on jo löytynyt tämän kirjoituspöydän alta. Kävin tänään viulutunnilla ja harjoittelimme sitä Sarabandea. Margareta sanoi, että se kappale ei ole mikään helppo , vaikka olen koko ajan luullut, että tietysti helppo kappale aloittelijalle. Sitten hän sanoi vielä , että saan onnitella itseäni , jos saan konsertissa esitettyä sen . Katsotaanpa sitten , miten onnittelen.
Riina oli yllättynyt, kun joku ehdokas oli antanut hänelle vaalimainoksen, että onko hän niin iso tyttö. Voisi toisaalta luulla täysi-ikäiseksi. Ostin Riinalle tänään sellaisen pitkän kevättakin, semmoisen pitkän trenssin.
Jotenkin tuossa ajattelin , että ikään kuin palasin juurilleni, kun laitoin Aukustin nettiin. Olen kyllä kasvanut sellaisessa tiiviissä yhteisössä sukulaisten ympäröimänä, mutta juurettomuuttahan olen tuntenut, kun olen asunut monissa paikoissa. Teki hyvää palata juurille . Ne juurethan voi  rakentaa omaan päähänsä, samanlainen olo tuli kuin joskus ennen lapsena ja nuorena, että kuulun vankasti johonkin yhteisöön.En mikään mekittävä suvun jäsen ole,  sukupolveni nuorin edustaja olen. Seuraava polvi on jo niin hajaantunut, ettei luultavasti ajattele näitä tämmöisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti