Perimmäisiä ajatuksia

Kaikki meni hyvin. Oli ihan hieno tilaisuus. Koko asiastahan voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Adresseja oli paljon 28 ja niissä monia perheitä samassa.  Aarno haudattiin siihen isänsä päälle. Aikoinaan katsottiin niitä hautapaikkoja ja velipoika sanoi, että hänet haudataan siihen johonkin meidän perheen hautojen viereen. Se paikka oli kuitenkin jo varattu. Sitten virkailija huomasi , että isän hautaamisesta on yli 15 v, niin siihen voi haudata. Sehän olikin sitten parempi paikka kuin johonkin viereen. Jaakko-setä on sitten siinä heidän vieressään. Toisella puolella on sitten äitini ja veljiäni.
Tuossa ajattelin, että minun kohdalla taisi loppua hautaamiset
Matkanpäähän. Aarno oli vielä sellaista vanhempaa sirniöläistä sukupolvea ja täysin sirniöläinen viimeiseen asti , vaikka olikin sieltä poissa jonkun aikaa. Omaa tilannettani , en ole ajatellut . Sitähän ei voi käydä testaamassa, että missä paikassa voisit mieluiten maata haudassasi. Luulen, että Oulussa on hautapaikkani.
Isäni pohti jo taltioinnissa vuonna -93, että enää ei pidetä hautajaisiakaan, kun vaan sitten ilmoitetaan , että on haudattu. Hänen isänsä hautajaisia vietettiin kuulemma viikko. Tilanne ei ole todellakaan parantunut siitä lähtien.
En kuitenkaan ajattele, että minun olisi nyt kuoltava. Mullahan on paljon tekemistä vielä. Ympärilläni on paljon sellaisia ihmisiä, jotka toivovat minun elävän mahdollisimman pitkään.
Odottelenkin sitä lähetettä endokrinologialle. Uusi projekti on tiedossa.