keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Sää huononi

Veljeni on hukkunut verkkoreissulla . Poliisit tulivat tänään sanomaan.  Vene oli löydetty nurin  ja veljeni hukkuneena verkoon kietoutuneen . Ei tiedetä vielä , oliko  sairauskohtaus. Lohduttaisi enemmän jos se olisi sairauskohtaus, koska sairauksia oli. Mutta myrskyllä verkolle lähtö on välinpitämättömyyttä. Kyläläiset sanoivat , että oli kova myrsky. Joka tapauksessa elämäni on nyt pysähdyksissä. Pojat olivat täällä. Mies on päivystämässä.  En olisi uskonut tämän näin menevän, vaan siten , että meillä on vielä 10-15 v ainakin yhteistä aikaa. Rakastin häntä ja toivottavasti hän tajusi sen , vaikka Sirniössä me aina sanailtiin toisille jos mitä, mutta ei  tarkoitettu.  Minun lapsista piti kuin omistaan. Meillä oli yhteistä paljonkin. Nyt on vain me. Olen ollut hyvin surullinen ja toimintakyvytön melkein. Olenhan toki ennenkin tehnyt surutyötä ja se on kurjaa.

2 kommenttia:

  1. Otan osaa Anne! Läheisen poismeno on aina rankka paikka. Onneksi sinulla on taide, jonka kautta myös purkaa tunteita.

    VastaaPoista