Pisaroista koostuu valtameri

 Olin eilen balettitunnilla. Nyt oli tiistaina ja keskiviikkona liikuntaa. En nyt osaa sanoa, pitäisiköhän siirtää se ratsastus perjantaille , että ehtii toipua ennen seuraavaa liikuntasuoritusta.  Uusi taitohan vaatii toistoja ja toistoja. En oikeastaan ajatellut päämääriä , vaan tein harrastuksiani ja aika kului ja vuodet vierivät, niin sitten vuosien päästä huomaa , että jokin taito on kehittynyt. Jos aikoisin oppia hyvin ratsastamaan, siihen menisi vuosia ja paljon rahaa. Onko se hevosen seurassa oleminen sen arvoista, että siitä maksaa sen, mitä se maksaa? Hevosellahan on  kylläkin valtava terapeuttinen vaikutus. Jos kävisin vaikka 25/ vuosi, niin sekin maksaa yhden ulkomaanmatkan verran. Keskikesällä voisi olla taukoa. En tiedä.  Jos taidot karttuu, niin voisi mennä jonnekin ryhmään. Kaksitoista vuotta sitten ryhmässä oli hankala, kun hevonen meni minne sattuu, niin jäi sellainen mielikuva , että pitäisi ensin olla jotain taitoja ennen kuin menee johonkin ryhmään. Silloinhan mulla ei keskivartalon hallinta ollut mitenkään hyvä, mutta nyt on parempi, kun olen ollut aikuisbaletissa kymmenen vuotta, niin sitä voisi hyödyntää. Ehkä en ole ihan liian vanha.