Dear Diary

Ostin eilen joululahjoja, vaikka Joulu on sellainen höpö juhla, mutta saahan sitä höpöäkin olla, kun maailma on muuten niin raaka paikka.En tiedä , uskonko siihen.  Ostin vaatteita etupäässä. Ostimme Jaakolle kannettavan  ja sitten ostin Riinalle sellaisen pienen jäätelökoneen. Minä en sitä Joulua stressaa, se on sitä , kun mennään Sirniöön ja käydään aattona keskustassa kaupassa ja tehdään ruokaa. Jos Joulua stressaa, se tarkoittaa sitä, että ihmisellä ei ole koskaan ollut ongelmia.  Lahjathan sinne pitää raahata . Täältä viedään kinkku ja hirvenliha. Perille päästyä laitetaan kinkku yöksi uuniin. Aattona haetaan omasta metästä kuusi. Haudoilla pitää  , käydä , vaikka en ymmärrä , mistä se tapa on tullu , pilaa koko tunnelman , jos en meniskää.Mun mies sanoi Prismassa, että ostettais nyt ne lahjat , niin sais käsistäsä pois , alkoi kyllä niin naurattamaan kumpaakin.
Aamulla nukuin vielä tunnin , vaikka tuntui , ettei uni tule. Kyllä virkisti. Näin vanhana näköjään uni virkistää.
Nyt kotona on kaikki lapset, isoimmilla on alkanut jo joululoma. Aatoksella on kuumetta.
Pörssipäivä on ollut kuuma, usea osake plussalla. Nyt oottelen , että kun mulle sopiva osake menee miinukselle ostan sitä. En mene aina siihen lankaan , että ostan plussalla, niin katotaan hitsi vieköön. Jos Nokia alkaa tuosta taas nousta , ostan sitä pikkuhiljaa. Luin netistä , että päiväkauppa onnistuu vain 1 %:lla sijoittajista. Oon huomannu, että tosi hankalaa se on, aina on joku askeleen edellä. ois tuolla Talvivaarallakin nyt tuplannu omasuutesa, mutta ei sitä vaan uskaltanu. Keväällä varmaan EB;N ja Nokian kanssa voi olla jännää. Onkohan se ongelma, etten jaksa nousta ylös ennen puoltapäivää kyttäämään niitä, pörssikursseja ? t. Cat